Comptonin siroama: aallonpituussiirtymä kohdassa 90°

1 · Ennusta

Röntgenfotoni siroaa vapaasta elektronista. Muuttuuko siroavan fotonin aallonpituus, ja jos muuttuu, riippuuko siirtymän määrä siroamakulmasta?

2 · Kokoa

  1. Avaa Compton 90 -esiasetus ja paina Nollaa. Tulevan röntgensäteen aallonpituus on 0.05 nm.
  2. Ota käyttöön aallonpituussiirtymän lukema.
  3. Aseta siroamakulma jokaiselle suoritukselle ja kirjaa aallonpituussiirtymä.

3 · Kerää data

Siroamakulma θ (°)Aallonpituussiirtymä Δλ (pm)
30.00
60.00
90.00

Kuvaa Δλ (y-akseli) arvoa (1 − cos θ) vasten (x-akseli) kolmelle suorituksellesi. Onko viiva suora origon kautta?

4 · Analysoi

  1. Yhdelle suoritukselle laske Δλ = (h/(m_ec))(1 − cos θ) arvoilla h = 6.626×10⁻³⁴ J·s, m_e = 9.109×10⁻³¹ kg, c = 3×10⁸ m/s. Vertaa taulukkoon.
  2. Huomaa, että Δλ ei riipu lainkaan tulevasta aallonpituudesta – vain kulmasta. Selitä, miksi Compton-siirtymä on sama riippumatta siitä, onko tuleva röntgensäde 0.05 nm vai 0.5 nm.

5 · Laajenna

  1. Comptonin vuoden 1923 koe oli historiallinen todiste siitä, että valo käyttäytyy kuin hiukkaset (fotonit) täsmällisellä liikemäärällä, eivät vain aallot – puhtaasti aaltokuva ennustaa ei mitään aallonpituussiirtymää lainkaan siroamisessa. Selitä, miksi aallonpituudesta RIIPPUVA siirtymä olisi ollut mahdoton selittää klassisesti.
  2. Vakio h/(m_ec) ≈ 2.43 pm kutsutaan elektronin Comptonin aallonpituudeksi. Selitä, miksi tämä asettaa luonnollisen kokoskaalan sille, kuinka paljon fotonin aallonpituus voi siirtyä siroaessaan elektronista.

Tämän kokeen fysiikka

Comptonin siroamakaava

Vapaasta elektronista siroava fotoni siirtyy pidempään aallonpituuteen arvolla Δλ = (h/m_ec)(1 − cos θ), riippuen vain siroamakulmasta θ – suora todiste siitä, että fotonit kantavat liikemäärää kuin hiukkaset.

← Takaisin kokeeseen

Moderni fysiikka

138 ilmaista tulostettavaa fysiikan työarkkia