Paschenin sarja: infrapunaiset vetyviivat
1 · Ennusta
Tasolle n = 3 putoavat elektronit (Paschenin sarja) vapauttavat pienempiä energiaeroja kuin Balmerin tai Lymanin sarja. Tarkoittaako tämä, että Paschenin fotonit sijoittuvat infrapunaan, silmän näkyvyyden ulkopuolelle?
- Kyllä – pienemmät energiaerot tarkoittavat pidempiä aallonpituuksia, työntäen Paschenin viivat infrapunaan.
- Ei – Paschenin viivat ovat silti näkyviä.
- Paschenin viivat ovat oikeastaan korkeamman energian röntgenalueella.
2 · Kokoa
- Avaa Paschen Beeta -esiasetus ja paina Nollaa. Tämän esiasetuksen oletussiirtymä on n = 5 → n = 3 (Paschen-beeta).
- Ota käyttöön emitoitavan aallonpituuden lukema.
- Aseta lähtöenergiataso n_initial jokaiselle suoritukselle (putoamalla tasolle n_final = 3) ja kirjaa emitoitu aallonpituus.
3 · Kerää data
| Lähtötaso n_i | Emitoitu aallonpituus λ (nm) |
|---|---|
| 4 | |
| 5 | |
| 6 |
Kuvaa emitoitu aallonpituus λ (y-akseli) lähtötasoa n_i vasten (x-akseli) kolmelle suorituksellesi.
4 · Analysoi
- Yhdelle suoritukselle laske 1/λ = R(1/n_f² − 1/n_i²) arvolla n_f = 3. Vertaa taulukkoon. Varmenna, että kaikki kolme aallonpituutta ylittävät arvon 1000 nm – infrapuna.
- Vertaa näiden aallonpituuksien kokoa balmer-alpha- ja lyman-alpha-kokeisiin. Selitä yleinen kuvio: korkeampaan n_f:ään päättyvät sarjat (pienempi energiaero perustasoon) tuottavat pidemmän aallonpituuden, matalamman energian fotoneja.
5 · Laajenna
- Vedyn energiatasot lähestyvät toisiaan, kun n kasvaa (E_n ∝ −1/n²), joten siirtymät korkeiden tasojen välillä vapauttavat vähemmän energiaa kuin matalia tasoja koskevat siirtymät. Selitä, miksi tämä tasojen ahtaus korkealla n selittää, miksi Paschenin sarja (n_f = 3) kattaa leveämmän energiavälin kuin ensimmäisenä odottaisit.
- Infrapunatähtitiede käyttää juuri näitä Paschenin (ja vielä pidempiä aallonpituisia Brackett- ja Pfund-) sarjaviivoja tutkiakseen vetyä avaruuden pölyisillä alueilla, joissa näkyvä valo on estynyt. Miksi infrapunavalo tunkeutuisi kosmiseen pölyyn paremmin kuin näkyvä valo?
Tämän kokeen fysiikka
Paschenin sarja (infrapunasiirtymät)
Tasolle n_f = 3 päättyvät siirtymät kattavat pienempiä energiaeroja kuin Balmerin (n_f = 2) tai Lymanin (n_f = 1) sarja, koska korkeamman n:n tasot ovat läheisemmin väleistettyjä – tuottaen pidemmän aallonpituuden, infrapunafotoneja.
Moderni fysiikka
- Valosähköinen ilmiö: terävä energiakynnys
- Valosähköinen ilmiö: pysäytysjännite
- Todellinen fotokenno: natriumin irtoamistyö
- Comptonin siroama: aallonpituussiirtymä kohdassa 90°
- Comptonin siroama: suurin siirtymä takaisinsirotuksessa
- Comptonin siroama: matalakulmainen vertailu
- Balmerin sarja: näkyvät vetyatomin spektriviivat
- Lymanin sarja: ultravioletit vetyviivat
- Radioaktiivinen hajoaminen: hiili-14-ajoitus
- Lääketieteelliset radioisotoopit: teknium-99m:n lyhyt puoliintumisaika
- Ydinsidosenergia: pisaramalli
- de Broglien aineaallot: elektronin aallonpituus