Yhdistelmämikroskoopin suurennus: täysi kaava

1 · Ennusta

Yhdistelmämikroskoopin kokonaiskulmasuurennus riippuu putken pituudesta (etäisyys objektiivin ja okulaarin välillä), ei vain niiden yksittäisistä polttoväleistä. Kasvattaako pidempi putken pituus kokonaissuurennusta?

• Ei – putken pituus ei vaikuta kokonaissuurennukseen, vain yksittäisten linssien polttovälit vaikuttavat.
• Vain okulaarin polttoväli merkitsee, ei putken pituus.
• Kyllä – pidempi putken pituus kasvattaa objektiivin omaa kuvansuurennusta, joka kertautuu kokonaisjärjestelmän suurennukseksi.

2 · Kokoa

1. Avaa mikroskooppi-esiasetus ja paina Nollaa. Objektiivilla on f_o = 8 cm; okulaarilla on f_e = 25 cm.
2. Ota käyttöön kulmasuurennuksen lukema.
3. Aseta putken pituus (objektiivin ja okulaarin välinen etäisyys) jokaiselle suoritukselle ja kirjaa syntyvä suurennus.

3 · Kerää data

Kuvaa M (y-akseli) putken pituutta L vasten (x-akseli) kolmelle suorituksellesi. Onko viiva suora origon kautta?

4 · Analysoi

1. Yhdelle suoritukselle laske M = −(L/f_o)·(N/f_e) arvoilla f_o = 8 cm, f_e = 25 cm, N = 25 cm (vakiolähipiste). Vertaa taulukkoon.
2. Selitä, miksi tämä kaava yhdistää sekä ”lateraalin” suurennustekijän (L/f_o, objektiivin kuvantamisesta putken pituudella) että ”kulmaisen” suurennustekijän (N/f_e, okulaarista, joka toimii yksinkertaisena suurennuslasina sille välikuvalle).

5 · Laajenna

1. Vertaa tämän kokeen kaavaa yksinkertaisen suurennuslasin kokeen kaavaan M = N/f. Selitä, miksi mikroskoopin lisätekijä L/f_o edustaa ”esisuurennus”-vaihetta, jonka objektiivilinssi tuottaa ennen kuin okulaari edes tulee mukaan.
2. Todelliset mikroskoopit standardoivat historiallisesti tiettyihin putken pituuksiin (kuten 160 mm), jotta eri valmistajien objektiiveja ja okulaareja voisi sekoittaa ja yhdistää ennustettavasti. Selitä, miksi L:n standardointi (f_o:n ja f_e:n ohella) merkitsee vaihdettaville mikroskoopin osille.

Tämän kokeen fysiikka

← Takaisin kokeeseen

138 ilmaista tulostettavaa fysiikan työarkkia