Yhdistelmämikroskooppi: putken pituus ja suurennus
1 · Ennusta
Yhdistelmämikroskoopin objektiivilla ja okulaarilla on kiinteät polttovälit, mutta okulaarin sijaintia — putken pituutta — voi silti säätää. Muuttaako putken pituuden muuttaminen mikroskoopin kokonais- (järjestelmä-)suurennusta, vaikka kummankaan linssin polttoväli ei muutu?
- Ei – putken pituus ei vaikuta kokonaissuurennukseen, vain yksittäisten linssien polttovälit vaikuttavat.
- Vain okulaarin polttoväli merkitsee, ei se, kuinka kaukana se on objektiivista.
- Kyllä – putken pituuden kasvattaminen siirtää okulaarin lähemmäs sen omaa polttopistettä (suhteessa objektiivin muodostamaan todelliseen kuvaan), mikä kasvattaa okulaarin omaa suurennusta ja kertautuu suuremmaksi kokonaisjärjestelmän suurennukseksi.
2 · Kokoa
- Avaa mikroskooppi-esiasetus ja paina Nollaa. Objektiivi (f_o = 8 cm, kiinteällä näyte-etäisyydellä) muodostaa todellisen kuvan; okulaarilla on f_e = 25 cm.
- Ota käyttöön järjestelmäsuurennuksen lukema (kahden linssin kuvaketjun kokonais-M).
- Aseta putken pituus (objektiivin ja okulaarin välinen etäisyys) jokaiselle suoritukselle ja kirjaa syntyvä järjestelmäsuurennus.
3 · Kerää data
| Putken pituus L (cm) | Järjestelmäsuurennus M |
|---|---|
| 56.00 | |
| 61.00 | |
| 66.00 |
Kuvaa järjestelmäsuurennus M (y-akseli) putken pituutta L vasten (x-akseli) kolmelle suorituksellesi. Onko yhteys suora viiva?
4 · Analysoi
- Yhdelle suoritukselle laske ensin objektiivin kuvaetäisyys d_i1 kaavasta 1/f_o = 1/d_o1 + 1/d_i1 (d_o1 = 9,6 cm, f_o = 8 cm — pysyy samana jokaisella putken pituudella). Laske sitten okulaarin esine-etäisyys d_o2 = L − d_i1, ja sen kuvaetäisyys d_i2 kaavasta 1/f_e = 1/d_o2 + 1/d_i2 (f_e = 25 cm). Lopuksi M = (−d_i1/d_o1)·(−d_i2/d_o2). Vertaa M:ää taulukkoon.
- Selitä, miksi objektiivin oma suurennus pysyy vakiona kaikissa kolmessa suorituksessa, kun taas okulaarin suurennus — ja siten kokonaisjärjestelmän suurennus — muuttuu putken pituuden mukana.
5 · Laajenna
- Vertaa tämän kokeen järjestelmäsuurennusta yksinkertaisen suurennuslasin kokeen kaavaan M = N/f. Selitä, miksi kahden todellisen linssikuvan ketjuttaminen voi kertoa suurennuksen paljon suuremmaksi kuin kumpikaan linssi yksinään pystyisi tuottamaan.
- Todelliset mikroskoopit standardoivat historiallisesti tiettyihin putken pituuksiin (kuten 160 mm), jotta eri valmistajien objektiiveja ja okulaareja voisi sekoittaa ja yhdistää ennustettavasti. Selitä, miksi putken pituuden standardointi – ei vain kunkin linssin polttoväli – merkitsee vaihdettaville mikroskoopin osille.
Tämän kokeen fysiikka
Yhdistelmämikroskoopin järjestelmäsuurennus
Yhdistelmämikroskoopin kokonaissuurennus on objektiivin ja okulaarin omien kuvansuurennusten tulo, M = m_o × m_e – kumpikin saatu ohuen linssin yhtälöstä käyttäen kahden linssin todellista kuvaketjua, ei ihanteellisesta kulmasuurennuskaavasta.
Optiikka
- Kokoava linssi: todelliset kuvat arvon 2f takana
- Polttopiste: missä kuvat pakenevat äärettömyyteen
- Linssi suurennuslasina
- Hajottava linssi: aina näennäinen, aina pienennetty
- Kovera peili: todelliset kuvat kuin kokoava linssi
- Kupera peili: aina pienennetty näennäiskuva
- Tasapeili: erikoistapaus, invariantti
- Näennäissyvyys: miksi allas näyttää matalammalta kuin se on
- Täydellinen sisäinen heijastuminen: kriittinen kulma
- Kahden linnssin relaasi: kuvien ketjuttaminen yhteen
- Yhdistelmämikroskooppi: kaksi linssiä suureen suurennukseen
- Valokuvasuurennuskone: kaksi linssiä todelliseen, suurempaan kuvaan